alue

karta Helsingin kesämaja-alueet syntyivät 1920-luvulla kansanpuistoalueista, joissa aluksi sai telttailla viikonloppuisin. Vähitellen pahvista ja kuitulevyistä tehdyt kojut ilmestyivät telttojen paikoille ja 1940 lähtien majoja ei tarvinnut purkaa talveksi ja varsinainen kesämajatoiminta sai alkunsa. Särkiniemen ja Veijarivuoren puiston vanhimmat mökit ovat sotien jälkeisiltä vuosilta.

Särkiniemen ja Veijarivuoren luonto on tyypillistä laiduntamatonta saaristomaisemaa jossa on monipuolinen kasvillisuus ja eläimistö. Alueella on paljon jäniksiä ja oravia, myyristä puhumattakaan. Se on myös suosittu lintubongarialue.
Rantavyöhyke on hyvin vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä, siellä on kolme uimarantaa ja Veijarivuoren päässä on myös talviuimarien paviljonkirakennus Humaus ja talviuimala.

Särkiniemen ja Veijarivuoren alueella on Krimin sodan (1854-56) aikaisia linnoituksia jotka kuuluivat Helsingin meririntamaan. Linnoituksia paranneltiin uuden sodanuhan alla vuonna 1885 ja silloin louhittiin mm suuri ruutivarasto kallioon Särkiniemessä. Linnoitukset ja niiden lähiympäristö on museoaluetta joka on rauhoitettu.

Särkiniemen Mökkiläiset r.y. vuokraa mökki-alueen Helsingin kaupungin rakennusvirastolta. Yhdistys vuokraa edelleen majanpaikkoja yksityisille helsinkiläisille. Kesämajat ovat vuokralaisten omaisuutta. Kesämajan voi myydä ja majan maanvuokrasopimuksen siirtää uudelle omistajalle vuokrasopimuksen ehdoilla.

osoite